Kiertotalous ja käytännön toimet

Hesarin pääkirjoituksessa käsiteltiin eilen (18.4.2017) kiertotaloutta. Käsite tuntuu olevan nyt kaikkien huulilla ja nousevan esille monissa – jopa yllättävissä – yhteyksissä. Tämä on pääosin oikein hyvä asia. Kiertotalous on erinomainen mahdollisuus ja tavoiteltava päämäärä.

Joidenkin uusien käsitteiden ympärille syntyy erityistä pöhinää, ja kiertotalous taitaa olla juuri tällainen käsite. Varjopuolena näissä pöhinöissä on se, että tällaisten käsitteiden alle niputetaan helposti kaikki mahdollinen. Kestävä kehitys on käsite, joka tarkoittaa samanaikaisesti kaikkea ja ei mitään. Kaikki yritykset ovat kestävän kehityksen mukaisia ja jokainen poliitikko pitää tärkeänä kestävän kehityksen tavoittelua. Kiertotaloutta ei voi yksi yhteen verrata kestävään kehitykseen, sillä kiertotalous on astetta tarkkarajaisempi ja ymmärrettävämpi.

Hesarin pääkirjoitus oli osuva. Kiertotalouden omaksumisessa ja kehittämisessä olisi tärkeä päästä mahdollisimman pian konkreettisiin toimenpiteisiin. Ei riitä, että kiertotalouden potentiaalista puhutaan, vaan olisi saatava asioita aikaiseksi. Tämä koskee pienoiskoossa myös omaa hankettamme.

Hesarissa todettiin, että strategioita, ohjelmia ja tiekarttoja aiheen tiimoilta riittää, mutta tuloksia ei sen sijaan ole, sillä toteutus ontuu. En ole sikäli samaa mieltä, että toteutus ontuisi, koska vastahan asioita on alettu edistää. Esimerkiksi CIRCWASTE-hanke, joka on ensimmäinen kiertotaloutta EU-tasolla laajamittaisesti edistävä hanke, alkoi käytännössä vasta muutama kuukausi takaperin. Kyseinen hanke toteutetaan Suomessa, joten olemme kiertotalouden kilpajuoksussa siis erittäin hyvissä asemissa. Siinä olen kuitenkin samaa mieltä Hesarin kanssa, että käytännön toimenpiteiden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.

Kun jokin käsite on kaikkien huulilla, on riskinä että sitä hokemalla unohdetaan ongelmat, joita varten käsite on alkujaan luotu. Onhan se niin, että jo pelkästään uudesta käsitteestä tulee vähän parempi – vähän lohdullisempi – olo. Kiertotaloudessa pyritään kohti luonnonvarojen järkevämpää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja muutenkin ympäristöä vähemmän rasittavaa kasvua. Se on päämäärä.

20170327_144710

Kuvassa esimerkkejä siitä, mitä kaikkea kiertotalouden tielle voi kertyä.

Rakennus- ja purkujätteiden osalta kiertotalous edellyttää lajittelun kehittämistä, mutta ennen kaikkea se edellyttää sitä, että kierrätetyille materiaaleille luodaan markkinat. Materiaalien tehokas kiertäminen jätteestä takaisin käyttöön edellyttää toimijoita, jotka haluavat ja osaavat saattaa jätemateriaalit uusina tuotteina markkinoille. Näiden toimijoiden onnistumismahdollisuudet taas ovat sidoksissa siihen, että kuluttajat löytävät tuotteet ja vakuuttuvat niistä. Julkisilla hankinnoilla on muutoksessa tärkeä rooli.

Kiertotalouden toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että rakennus- ja purkujätteiden kiertoon laittaminen onnistuisi mahdollisimman lähellä jätteen syntypaikkaa ja kuljetusmatkat voitaisiin minimoida. Kiertotalouden omaksuminen rakennusalalla, kuten yleensäkin, edellyttää rohkeita kokeiluja kaikilta osapuolilta.

Se on selvää, että visioita tarvitaan. On tärkeää, että kiertotaloudesta käydään aktiivista ja kriittistäkin keskustelua. Tulisi esimerkiksi pohtia, miten kiertotalous voisi ilmentyä kuluttajatuotteissa? Kuluttajan näkökulmasta ollaan vielä syvällä kertakäyttökulttuurin syövereissä.

Otan oikein mielelläni vastaan kaikenlaisia kommentteja. Erityisesti kiinnostavat ajatukset kiertotalouden mahdollisuuksista ja esteistä rakennusalalla. Lähettäkää tänne: matti.mikkela@puhas.fi. Kiitos jo etukäteen!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s