Kokemuksia purkutyömaalta

Pääsin tarkastelemaan rakennuksen purkamista ja purkujätteiden lajittelua joensuulaiselle purkutyömaalle. Purettavina kohteina oli kaksi yksikerroksista piharakennusta, jotka olivat aikoinaan toimineet asuinkäytössä. Sittemmin puiset rakennukset olivat päätyneet varsin huonoon jamaan. Rakennukset purettiin Romesa Oy:n toimesta.

CIRCWASTE-hankkeen alusta alkaen olen kuullut monenlaisia näkemyksiä rakennus- ja purkujätteiden lajittelun tasosta Suomessa. Useampikin taho on todennut, että haasteet löytyvät nimenomaan purkamisen saralta. Juuri tästä syystä oli kiinnostavaa päästä katsomaan, miten rakennuksen purkaminen tosiasiallisesti tapahtuu.

Työmaalla jätteet lajiteltiin neljään jätelajiin: puuhun, kiviainekseen, metalliin sekä energiajätteeseen. Viides jätelaji koostui sellaisista raksajätteistä, jotka eivät sovi mihinkään edellä mainituista (esim. eristevillat). Lajitteluun kannustavat jätteiden vastaanottohinnat, sillä lajittelemattoman raksajätteen vastaanottohinnat ovat selvästi lajiteltua kalliimmat. Urakoitsijalla ei toisin sanoen ole varaa jättää jätteitä lajittelematta.

Kuva: neljä jätelajia (energia, kiviaines, metalli, puu).

Työmaalla oli nähtävissä, kuinka aikaavievää jopa koneellinen lajittelu on. Toisaalta kävi selväksi, kuinka hämmästyttävän taitavasti ja tarkasti lajittelu pystytään toteuttamaan. Jätteiden lajittelu on silti aina jossain määrin karkeata: puuhun saattaa jäädä tapettia, nauloja taikka pala lattiamattoa. Romesan työmaalla purkujätteet lajiteltiin pääosin koneellisesti, mutta apuna oli lisäksi apumies. Vaikka työmaalla oli perinteinen käsipari koneen apuna, tuli selväksi lajittelun haasteet. Pientä silppua syntyy paljon eikä jätelajien täydellinen erottelu ole realistista.

Kierrätyksen osalta kävi ilmi, että aikaisemmin esimerkiksi käytetyt ikkunat ja ovet kävivät hyvin kaupaksi. Nykyisellään ostajia ei juuri ole. Purku-urakoitsijan kannalta kyse on siitä, että jätteiden ostajia oli ennen miltei jonoksi asti, nykyisellään jätteistä pääsee eroon rahaa vastaan. Vaikka purku-urakoitsijalla olisi halu edistää kiertotaloutta ja toimittaa jätettä uudelleen käytettäväksi, ei kauppa käy. Asiaan vaikuttaa sekin, että uudet tuotteet ovat sen verran edullisia, ettei esimerkiksi käytettyjen ovien tai ikkunoiden uusiokäyttö ole houkuttelevaa. Toinen ilmeinen haaste on rakentamiseen liittyvät normit.

Johtopäätöksenä tämän kohteen perusteella voisi todeta, että lajittelu sujuu aika hyvin. Tietysti sekalaisen raksajätteen lajittelua voi aina kehittää. Sen sijaan kierrätyksessä on haasteita. Keskeinen kysymys on se, mihin ja miten purkujätettä voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Metallille ja kiviainekselle on käyttöä, mutta muut hyödynnetään lähinnä energiana.

Kiitos paljon Esa Ratilainen! Kommentit: matti.mikkela@puhas.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s