Lajittelun suosio junnaa

Viime viikolla oli useampikin uutinen siitä, ettei yhdyskuntajätteiden lajittelussa juuri näytä tapahtuvan edistystä. Etenkin biojätteiden määrä sekajätteissä on aivan liian korkealla tasolla. Syyksi lajittelemattomuuteen mainitaan esimerkiksi ihmisten tietämättömyys ja piittaamattomuus. Kaupunkilaisten ja maalla-asuvien välillä ei ole merkittävää eroa lajitteluaktiivisuudessa.

20170327_140926

Kuvassa loisteputket ovat päätyneet lasinkeräykseen.

Osa ihmisistä selittää toimintaansa sillä, että lopulta kaikki jätteet päätyvät kuitenkin samaan kasaan. Tämä on eräänlainen kaupunkilegenda, joka elää edelleen, vaikka ei ole pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Nykyisellään kaatopaikalle ei voida sijoittaa kotitalouksissa syntyviä jätteitä. Kaatopaikka-asetuksen mukaan penkkaan hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus on enintään 10 prosenttia. Lisäksi vedotaan siihen, ettei tilan puutteen vuoksi kotona ole mahdollisuutta lajitella jätteitä taikka etäisyydet ekopisteille ovat ylitsepääsemättömät.

Kyse on monilta osin myös laiskuudesta. Tai siitä, että lajittelua ei koeta sellaiseksi velvollisuudeksi, joka tulisi täyttää. Ehkä moni ajattelee, että jos lajittelu olisi tärkeää, siihen ohjattaisiin kovemmin keinoin. Lajittelemattomuudesta ei voi jäädä kiinni eikä siitä voi saada minkäänlaista sanktiota. Jätteiden lajittelun onnistuminen perustuu siihen luottavaiseen ajatukseen, että ihminen kantaa vastuunsa, on aktiivinen ja tiedostava. Raha tuskin ohjaa lajittelemaan, sillä eihän esimerkiksi kerrostalossa asuva välttämättä edes tiedosta maksavansa jätteistä.

Yhtälailla tietämättömyys selittää osan lajittelemattomuudesta. Eri materiaaleja on paljon ja niitä käytetään tuotteissa sekaisin. Osa jätteistä kuuluu tuottajavastuun piiriin ja osa ei. Jätelajeilla on vaihtelevia nimiä sen perusteella, missä päin Suomea ollaan.

20170406_163310

Lavojen välistä käy ilmi, mitä kaikkea lavalle päätyy.

Rakennusjätteiden lajittelu on siinä mielessä erilaista, että sen toteuttavat pääosin yritykset. Olennainen syy, joka voisi kannustaa yrityksiä aiempaa parempaan lajitteluun, on taloudellinen hyöty. Toisaalta esteenä saattaa olla se, ettei yrityksissä välttämättä ole jätteisiin liittyvää asiantuntemusta, eikä liioin aikaa tai kiinnostusta sen selvittämiseen, miten lajittelu kannattaisi työmaalla toteuttaa. Sekin on mahdollista, että asia on jo selvitetty ja tultu siihen lopputulokseen, ettei lajittelua kannata toteuttaa nykyistä paremmin. Ehkä nykyisellään ei ole tarjolla riittävän hyviä palveluita rakennusalan yrityksille.

Jos jätteet lajiteltaisiin jäteasetuksen edellyttämällä tavalla, se vaatisi kymmenkunta erilaista lavaa tai astiaa työmaalle. Jonkun tulisi organisoida niiden tyhjennykset sekä suunnitella se, miten eri jätelajien keräys tapahtuisi eri työvaiheissa. Liikkuvia osia olisi nykyistä enemmän, mikä saattaisi hankaloittaa ”oikeiden töiden tekemistä”. Myös jäteneuvontaa ja tiedottamista tulisi järjestää, jotta työmaan henkilökunta osaisi osaltaan toteuttaa kunniahimoisempaa jätteiden lajittelua. Toisaalta nykyiselläänkin yritykset tekevät jätteisiin liittyvää suunnittelua, joten työmäärän lisäys ei välttämättä olisi merkittävä.

Lajittelun parantaminen vaatii alussa – kuten mikä tahansa harkittu edistysaskel – koordinointia ja organisointia eli ns. työpanosta. Vakiintuessaan lajittelu menee sitten omalla painollaan. Totutun kyseenalaistaminen ja muuttaminen on juuri se edistysaskel, joka vaatii koordinointia ja organisointia. Yrityksen näkökulmasta asian edistäminen on sikäli epävarmaa, ettei ennakkoon ole selvää, mitä muutoksista seuraa.

Vaikka yhdyskuntajätteen ja rakennusjätteiden lajitteluun liittyy kumpaankin omanlaisiaan piirteitä, on niissä se yhtäläinen piirre, että käytännön toiminnan tekee aina ihmiset itse. Molemmissa on mahdollista vedota toimenpiteiden turhuuteen, tilanpuutteeseen tai kiireeseen. Lopulta asenne ratkaisee, molemmissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s