Lajittelun vaikeus, osa 2

Nyt keskitytään hieman yksityiskohtaisempaan haasteeseen eli rakennuspuujätteen lajittelun vaikeuteen. Syitä valintaan on kaksi: ensinnäkin Joensuussa järjestetään tällä viikolla Silva Metsänäyttely sekä Pohjois-Karjalan Puumiesten PUUMI-tapahtuma. Toiseksi rakennuspuujätteisiin liittyy omat varsin kiinnostavat erikoispiirteensä ja haasteensa.

Jos työmaalla on erilliskeräys puujätteelle, lavan kyljessä lukee yleensä ”puu” tai ”puujäte”. Sinne kuuluu – ja on tavattoman helppo – laittaa kaikki mahdollinen puujäte: puhdas, maalattu ja lakattu puu, kuormalavat, lastulevy, vaneri, liimapuu, MDF, parketti… Työmaalla työskentelevälle lajittelu on tällöin helppoa ja selkeää, ja lavalle päätyy luultavasti hyvällä prosentilla kyltin mukaista jätettä eli puuta.

Ei kuulosta ongelmalliselta! Ongelmat liittyvät puujätteen lajitteluun ja sen hyödyntämiseen. Lajittelu ja materiaalin hyödyntäminen liittyvät taas kerran vahvasti toisiinsa.

Rakennuspuujätettä kertyy tällä hetkellä selvästi enemmän kuin sille on käyttöä. Tämä lienee kaikkialla Suomessa yhtäläinen tilanne. Pääsääntöisesti rakennuspuujäte hyödynnetään energiana eli toisin sanoen se poltetaan polttolaitoksessa. Koska rakennuspuujätteet ovat hyvin monenkirjavaa tavaraa, on seassa myös polttoon kelpaamatonta puuta (esim. kestopuuta). Tämä mutkistaa puun hyödyntämistä, sillä jos tarjolla on tasalaatuista ja hyväksi havaittua polttokelpoista puujätettä, jää sekalainen rakennuspuujäte käyttämättä.

Käytöstä poistettu puu luokitellaan VTT:n ohjeen mukaisesti neljään kategoriaan: A, B, C ja D. Jos puujäte sisältää orgaanisia halogenoituja yhdisteitä, se kuuluu C-luokkaan ja sen polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta. Jos puujäte sisältää puunkyllästysaineita, se luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi (D-luokka). A- ja B-luokan puujäte voidaan hyödyntää sekä energiana että materiaalina, joten sille on helpompi löytää käyttöä.

Kuva puulava_kopio

Kuvassa puujätelava. Puuta on, hyvin monenlaista puuta.

Menemättä syvemmälle luokitteluun on selvää, että nykyisellään puujätelavalla on työmaasta riippumatta kaikenlaiset puut sikin sokin. Perusteltua olisi lajitella puut esimerkiksi edellä mainittujen kategorioiden mukaan. Tällöin niiden hyödyntäminen olisi paljon nykyistä helpompaa.

Skeptisempi lukija toteaa tässä vaiheessa, että on turhaa lajitella rakennuspuujätteitä yhtään paremmin ennen kuin ylitarjontaongelma ratkaistaan. En tunne suomalaisia jätepuumarkkinoita riittävästi väittääkseni vastaan. Ylitarjontaa energiapuusta varmasti on, mutta puun hyödyntämisen kehittämiseksi on myös lajittelua petrattava.

Jätedirektiivin mukaan kaikesta rakennus- ja purkujätteestä tulee vuoteen 2020 mennessä hyödyntää materiaalina 70 %. Rajapyykin saavuttaminen edellyttää sitä, että myös puujätettä hyödynnettäisiin runsain mitoin materiaalina. Tällä hetkellä päämäärän saavuttaminen vaikuttaa utopistiselta, mutta kukapa olisi uskonut muitakaan mullistuksia, joita ihminen on halutessaan saanut aikaan.

Olipa puujätteen hyödyntämisen keino mitä tahansa, tulisi lajittelua parantaa. Lajittelun parantuessa raaka-aineen hallinta ja jatkojalostus helpottuvat huomattavasti. Miten sitten puujätteen lajittelua voitaisiin parantaa?

Vaihtoehtoja on esimerkiksi jäteneuvonta ja tietämyksen parantaminen, lajittelulavat, joissa olisi puulle sopivia pitkittäisiä lokeroita, rakennuspuujätteen kuljetusten kehittäminen. Tai sitten ei mikään näistä. Koska tiedän teidän lukijoiden joukossa olevan paljon viisaita ja innovatiivisia ajattelijoita, niin kertokaa te minulle. Kiitos!

Kommentoikaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s