Lajittelun vaikeus, osa 3

Olen aiemmissa lajittelun vaikeutta käsittelevissä blogi-teksteissäni käsitellyt yhteistyöhön ja puujätteisiin liittyviä haasteita. Tällä viikolla keskityn pohtimaan lajittelun kehitystyöhön liittyvää passiivisuutta eri toimijoiden näkökulmasta. Kärjistetysti voitaisiin kysyä, kenen on syy, ettei työmailla rakennus- ja purkujätteiden lajittelu edisty.

Oli kyse sitten uudisrakentamisesta, saneerauskohteesta tai rakennuksen purkamisesta, jätettä syntyy. Työmaan koolla on yhteys jätteen määrään ja työn sisällöllä on puolestaan vaikutus jätteiden laatuun. Jätteen määrään voidaan kuitenkin vaikuttaa suunnittelulla ja ennakoinnilla. Mitä paremmin työmaalla osataan ennakoida esimerkiksi materiaalien tarvetta ja minimoida materiaalihukkaa, sitä vähemmän jätettä syntyy.

Kun jätettä syntyy, siitä halutaan päästä eroon kätevästi ja mahdollisimman halvalla. Rakennusalan yrityksen kannalta tämä on ymmärrettävä lähtökohta. Yrityksillä lienee valtava kynnys toteuttaa jätehuoltoa yhtään paremmin kuin kilpailijat tekevät. Etenkin siinä tapauksessa, että edistyneempi jätehuolto maksaa yhtään ylimääräistä.

Kun jätteet noudetaan työmaalta, kuljettaja saa rakennusliikkeeltä jätteitä koskevan siirtoasiakirjan. Huonompi vaihtoehto on se, että kuljettaja tekee siirtoasiakirjan itse tietämättä, mitä kyydissään kuljettaa. Joka tapauksessa kuljetusyrityksen intressissä on ymmärrettävästi saada mahdollisimman paljon ajettavaa ja olla asiakkaan kannalta mahdollisimman helppo, luotettava ja halpa, joten kuljetusyrityksellä tuskin voidaan odottaa erityistä halua kehittää jätehuoltoa.

Kuljetusyrittäjä kuljettaa jätteet sinne, missä lavan sisältö otetaan halvimmalla vastaan. Kun lava on kipattu tyhjäksi ja siirtoasiakirja on vaihtanut haltijaa, jätteet jäävät vastaanottajan huoleksi. Vastaanottaja voi päivitellä lavan sisältöä ja nostaa jätteen vastaanottohintoja, mutta tällöin on riskinä, että jätteet kulkeutuvat muualle. Näin ollen vastaanottaja voi vain toivoa parempaa syntypaikkalajittelua ja tyytyy lajittelemaan sitä jätettä, jota lavoilla sattuu olemaan.

Asiassa on helppo todeta, että kukin porras tekee vain työtään eikä kenenkään vastuulla ole tuottamaton kehitystyö. Kuitenkin jäteasetuksen 16 §:ssä säädetään yksityiskohtaisesti, miten erilliskeräys tulisi työmaalla toteuttaa. Vastuu jätteen erilliskeräyksen järjestämisessä on säännöksen mukaisesti jätteen tuottajalla eli rakennusalan toimijalla.

Syy siihen, miksi rakennusalalla ei lajitella, johtunee siitä, että samaisessa pykälässä viitataan jätelain 15 §:ään, jonka mukaan jätteiden erillään pitämisen tulee olla teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Jätelakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että ”EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön  mukaan  jätedirektiivi  ei  velvoita  pitämään  erillään _ _ jätteitä, ellei tämä ole direktiivin terveys- ja ympäristönsuojeluvaatimusten  täyttämiseksi  välttämätöntä (C-387/07).”

Jäteasetuksen sisältämät lajitteluvelvoitteet eivät siis ole ehdottomia. Syntypaikkalajittelun kehittämisessä pallo on rakennusalan yrityksillä. Yritys voi todeta, ettei lajittelun kehittäminen kannata. Taikka sitten se voi olla edelläkävijä, joka ottaa härkää sarvista ja lähtee kehittämään. Mikäli kehitysideat tulevat ulkopuolelta eikä lajittelun kehittäminen ole rakennusliikkeen omassa intressissä, ei lajittelun pitkäjänteiselle kehittämiselle voida povata onnea eikä menestystä.

Rakennusalan puolustukseksi voidaan todeta se tosiasia, että kierrätysmateriaalien markkinat eivät ole toistaiseksi riittäviä. Lajitelluille jätteille tulisi olla markkinat ja tarve. Mikäli todellista tarvetta ei ole, se vaikuttaa suoraan jätteiden vastaanottohintoihin, millä taas on vaikutuksensa rakennusalan lajitteluintoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s