Tarvitsemme tietoa!

Käsiini osui mielenkiintoinen juttu rakennuksen purkamisen hiilijalanjäljestä (Kuntatekniikka-lehti 5/2017). Purkufirma Delete oli halunnut kokeilla työmaallaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitettyä hiilijalanjäljen mittausta. Erityisen kiinnostava oli tulos, jonka mukaan jätteiden yksityiskohtainen syntypaikkalajittelu ei aina ole työmaan hiilijalanjäljen kannalta perusteltua. Voisiko jätteisiin liittyvää hiilijalanjälkeä tutkia työmailla laajemmin?

Hiilijalanjäljen arviointiin vaikuttaa työmaan koon lisäksi moni muuttuja: työn sisältö, työmaan etäisyys jätteen käsittelypisteestä, jätteen käsittelytapa ja niin edelleen. Olennaista lienee, mikä on vaihtoehtoinen lajittelutapa, ellei jätteitä lajitella työmaalla. Jos lajittelu tehdään lajittelukaivinkoneella jälkikäteen, on vaikea kuvitella sen olevan hiilijalanjäljen kannalta missään mielessä järkevää. Jos kyse taas on jätteiden mekaanisesta erottelusta, tilanne on aivan toinen.

Olennaista on se, miten tehokkaasti jäte pystytään hyödyntämään materiaalina ja korvaako se neitseellisiä luonnonvaroja. Sekin on olennaista, missä päin Suomea toimitaan. Jätteiden koostumus on riippuvainen siitä, onko kyse uudiskohteesta vai purkutyömaasta.

Pieniä määriä erilaisia rakennusjätteitä.

Syyllistyn itse ajoittain siihen yksinkertaistukseen, että mitä yksityiskohtaisemmin jätteet on lajiteltu, sitä parempi tämä on lopputuloksen kannalta. Aina. Ikään kuin mahdollisimman tarkka lajittelu olisi kaikissa tapauksissa kaikkein paras ratkaisu. Näin ei ehkä ole.

Mitä useampaan astiaan jätteitä kerätään, sitä olennaisempaa on astian optimaalinen koko ja tyhjennyksen ajoitus. Mikäli astia on liian pieni, sitä saa olla tyhjentämässä yhtenään. Tämä taas lisää kuljetusten tarvetta ja lajittelun hiilijalanjälkeä. Jos tiettyä jätelajia syntyy työmaalla hyvin vähän, ei jätteen erilliskeräys välttämättä ole perusteltua.

Siis, pitäisi tietää nykyistä paremmin, minkälainen jätteiden lajittelu on kullakin työmaalla järkevää. Liikkuvia osia toki on, mutta ne tuskin tekevät arviointia mahdottomaksi. Asiaa tulisi tutkia! Tämä olisi tärkeää siitäkin syystä, että lajittelu olisi optimaalista; jotta ei lajiteltaisi vain lajittelun vuoksi. Turhan lajittelun välttämisellä olisi eittämättä vaikutus myös lajittelumotivaatioon.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että rakennus- ja purkujätteiden lajittelua tulee kehittää. Kehittämisen pitäisi kuitenkin perustua tietoon. Mikäli lajitellaan vain lajittelun vuoksi, tämäkään ei ole kestävä lähtökohta.

Linkki Kuntatekniikka-lehden juttuun:

http://kuntatekniikka.fi/share/22061/17730d?utm_source=Vehvil%C3%A4inen%3A+Kaupungeilla+enemm%C3%A4n+ty%C3%B6kaluja+kuin+maakunnilla&utm_medium=email&utm_campaign=

Lisäksi linkki energiansäästötanssiin, jonka toteutimme Jätekukon esittämän haasteen inspiroimana:

https://www.facebook.com/PuhasOy/videos/1316086555169485/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s