Kokemuksia Itävallasta

Vietimme viime viikolla kolme päivää Itävallassa (Wien, Mauthausen, Molln) tarkastellen paikallisia tapoja hoitaa rakentamisen jätehuoltoa. Kirjoitan blogiin muutamaan otteeseen matkasta, mutta en ajatellut referoida kohteiden sisältöä, vaan ainoastaan poimia joitakin kiinnostavia seikkoja.

Ensimmäinen kohde, jossa kävimme Wienissä, oli Austria Campus. Kyse oli Wienin keskustassa sijaitsevasta entisestä ratapiha-alueesta, jonka 200 000 m²:n kokoisesta alueesta 55 000 m² oli rakennuspinta-alaa. Työmaan rakentamisen aikaisesta jätehuollosta vastasi Zeppelin Streif Baulogistik. Työmaalla toimittiin ympäri vuorkauden.

IMG_9102.JPG

Rakennusjätteiden näkökulmasta oli kiinnostavaa, että työmaalla oli 20–30 henkilöä hoitamassa pelkästään jätehuoltoa. Heidän tehtävänään oli toimittaa astioita urakoitsijoille ja ottaa urakoitsijoiden tuottamaa jätettä vastaan. Mikäli astiassa ei ollut sitä jätettä, mitä siinä kuului olla, urakoitsijaa laskutettiin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti (apuna käytettiin mm. valokuvia ja viivakoodein yksilöityjä jäteastioita). Myös valvontaa oli huomattavan paljon.

Työmaalla oli jätekeskus, minne urakoitsijoiden jätteet haettiin tai minne urakoitsijat itse toivat jätteensä. Jätteet siirtyivät työmaan jätekeskukseen 660-litran tai vastaavan kokoisissa sinisissä jäteastioissa. Jäteastioita ei ollut oletettavasti suunniteltu rakennusjätteiden kuljetukseen, joten niiden työntäminen työmaalla vaikutti olevan varsin fyysistä puuhaa. Astioiden siirtely näytti edellyttävän aina kahden henkilön työpanoksen. Kiinnostavaa oli myös se, että jätekeskuksen sijaintia vaihdettiin tarpeen tullen varsin tiuhaan tahtiin.

IMG_9119

Jätekeskuksessa jätteet tyhjennettiin konevoimin suurille kannellisille lavoille, jotka tyhjennettiin vähintään kerran päivässä. Huomionarvoista oli se, että vaikka työntekijöitä oli paljon ja heitä parveili jätekeskuksen liepeillä aina kahdesta neljään henkilöä, he eivät lajitelleet käsin mitään. Jos puujätteiden päällä oli metallia, näitä ei siirretty pois astiasta, vaan kaikki laitettiin sekalaisen rakennusjätteen lavalle. Pienellä viitseliäisyydellä sekalaisen rakennusjätteen määrä olisi vähentynyt merkittävästi, mutta jostain syystä työntekijät eivät puuttuneet astioiden sisältöön.

IMG_9116IMG_9120

Pohdimme ääneen, miten tällainen jätehuoltoarmeija saattoi olla taloudellisesti kannattavaa. Kyse oli kuitenkin siitä, että Zeppelin hoiti alueella kaiken (mm. logistiikan, vartioinnin, nosturien ja muiden koneiden vuokraamisen). Työntekijöistä huolimatta lajittelu ei näyttänyt toimivan erityisen hyvin. En siis näillä tiedoin voi väittää, että tällainen malli olisi syntypaikkalajittelun kannalta jotenkin hyvä tai tehokas.

IMG_9139IMG_9130

Silti kokemus herätti kysymyksen, olisiko Suomessa hyötyä siitä, jos suuremmilla työmailla olisi ainakin yksi osa-aikainen jätehuollon työntekijä? Tällaisella henkilöllä olisi paras tietopohja asiaan ja hän auttaisi työmaan henkilökuntaa jäteasioissa.

Palataan asiaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s