Rakennus- ja purkujätteiden uudelleenkäyttö

Jätteiden uudelleenkäyttö on keino vähentää jätteen määrää ja lisätä materiaalina hyödyntämistä. Puheista huolimatta teot ovat jääneet rakentamisen saralla toistaiseksi aika vähäisiksi.

Jätelain 6 §:n mukaan uudelleenkäytöllä tarkoitetaan ”tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu”. Toisin sanoen kyse on ikkunoiden, ovien tai vaikka tiilien käyttämisestä uudelleen muussa kuin alkuperäisessä kohteessa.

Ajatus uudelleenkäytöstä on erinomainen ja kannatan sitä vankkumattomasti! Miksi uudelleenkäyttö ei sitten ole saanut niin lennokkaasti tuulta alleen kuin toivoa saattaisi? (Lukijalle: Käytän tässä tekstissä uudelleenkäytettävistä rakennusosista ja materiaaleista yleisnimitystä rakennusosat)

  1. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus

Haasteena on se, ettei kysyntä ja tarjonta kohtaa. Ehkä työmaalla oltaisiin halukkaita hyödyntämään käytettyjä rakennusosia, mutta niitä ei ole tarjolla riittävässä mittakaavassa tai tarjolla olevien laatu ei vastaa asetettuja kriteerejä. Rakennusosat jäävät oletettavasti kokonaan käyttämättä, mikäli niitä ei saada riittävästi. Jos kohteessa tarvitaan 20 käytettyä ovea ja tarjolla on vain 15 ovea, niin ovet jäävät tällöin todennäköisesti kokonaan hyödyntämättä. Yhtälailla ovet jäävät hyödyntämättä, jos ne ovat väärän kokoisia tai muuten vääränlaisia.

On luultavaa, että hyvien käytettyjen rakennusosien vapautuessa tietystä kohteesta niitä ei tarvita missään juuri kyseisenä ajankohtana. Tällöin osat on helpompi toimittaa jätteenä pois käsistä kuin pohtia muita vaihtoehtoja. Jätteeksi toimittaminen on edelleen sen verran edullista, ettei vaihtoehtoisten toimintatapojen omaksumiseksi viitsitä nähdä liialti vaivaa.

  1. Kiire ja tiukat aikataulut

Ensinnäkin purku- tai saneerauskohteessa tulisi olla aikaa havaita laadukkaat rakennusosat ja siirtää ne sivuun. Lisäksi näille rakennusosille tulisi löytää uusi käyttäjä. Jos ja kun aikataulu on tiukka ­­ – kuten käytännössä aina on – ei tällaiselle ”ylimääräiselle” työlle ole aikaa.

Vaatisi jonkinlaista kulttuurinmuutosta, että rakennusosien uudelleenkäytön suunnitteluun ja toteuttamiseen panostettaisiin jo hyvissä ajoin ennen jätteen syntyä. Suunnitelmallisuuden myötä kertyviä rakennusosia ja niiden määriä voitaisiin ennakoida ja ohjata verkostoissa eteenpäin.

IMG_9181.JPG

Kuva itävaltalaiselta työmaalta, missä hyödynnettiin puretun rakennuksen eristeitä.

  1. Varastointi

Mikäli rakennusosia ei saada työmaalta suoraan seuraavaan kohteeseen, tulisi niille olla varastointimahdollisuus. Tällöin kysyntä ja tarjonta voisi edes teoriassa kohdata. Koska varastointi eikä liioin kuljetukset ole ilmaisia, tulisi kysyntää olla paljon nykyistä enemmän, jotta varastointi olisi kannattava vaihtoehto.

  1. Uusien tuotteiden halpa hinta

Käytettyjen rakennusosien valikointiin, kuljetuksiin ja varastointiin kuluu niin aikaa kuin rahaakin. Kun suhteutetaan kulut neitseellisten materiaalien halpaan hintaan, ei tarvitse ihmetellä, ettei käytettyjen rakennustuotteiden liiketoiminta ole lähtenyt räjähtäen liikkeelle. Kuinka moni rakentaja on kiinnostunut käyttämään käytettyjä rakennustarvikkeita, mikäli niiden hinta ei juuri eroa uusien tuotteiden hinnasta?

  1. Laatu

Monet käytetyt rakennustuotteet saattaisivat olla laadultaan varsin hyviä. Esteenä niiden käyttämiselle saattaa olla se, etteivät ne ole laadultaan yhtä tasalaatuisia kuin uudet rakennusosat. Toisaalta tämä saattaisi olla positiivinen asia yhä yksilöllisemmäksi käyvässä maailmassa.

Hyödyntämiseen saattaa lisäksi liittyä riskejä, jos rakennusosien alkuperää ei tunneta. Laadusta ei myöskään voi saada samalla tavalla takeita kuin uusien rakennusosien osalta.

Johtopäätös

Ennen säästettiin pahan päivän varalle ja käytettyä pyrittiin viimeiseen asti hyödyntämään. Näin tehtiin, koska ei ollut vaihtoehtoa. Nyt elämisen standardit ovat korkealla, kaikki on koko ajan saatavilla, luonnonvarat ovat edullisia ja muotien rivakka kilpajuoksu saa ihmiset haluamaan jatkuvasti uutta. Jos kuitenkin pyrimme kohti kestävämpää elämäntapaa, on myös rakennusalalla siirryttävä pois luonnonvarojen tuhlailevasta käytöstä.

Hyvät lukijat! Kertokaa, jos tiedätte jossain olleen menestyksekästä rakennusosien uudelleenkäyttöä. Kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s