Deadline lähestyy

Osahankkeemme viimeinen vuosineljännes pyörähtää huomenna käyntiin. Kun hanke aloitettiin tammikuussa 2017, jätedirektiivin edellyttämä kierrätysaste tuntui siintävän turvallisen etäisyyden päässä horisontissa. Nyt määräaikaan on enää kolme kuukautta; vuoteen 2020 mennessä rakennus- ja purkujätteestä pitäisi hyödyntää materiaalina 70 %.

Miten hyvin lajittelu ja kierrätys sitten toimii suhteessa annettuihin tavoitteisiin? Vastauksia on monia ja syitä haasteille on helppo etsiä ja löytää. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan ainakin siitä asiasta, ettei jätemateriaaleille ole riittävästi kysyntää. Jätemateriaaleja ei vieläkään viedä käsistä.

Syntypaikkalajittelu liittyy aiheeseen kiinteästi ja koska osahankkeemme julkaisee aiheesta oppaan lähiviikkoina, kysymys kuuluukin, onko syntypaikkalajittelu parantunut viime vuosina? Muutama ajatus aiheeseen liittyen:

Uudiskohteissa lajittelu pelaa

Etenkin hankkeen alkumetreillä kuulin monelta taholta, miten uudiskohteiden lajittelu on jo melkoisen hyvää. Sen sijaan purkutyömaat nähtiin ongelmallisina. Koska uudiskohteiden lajittelun piti olla hyvässä kuosissa, oletimme helposti löytävämme matkimiseen soveltuvia esimerkkityömaita melkein mistä tahansa. Muutamia kuukausia etsittyämme ja kyseltyämme emme kuitenkaan olleet löytäneet yhtään erityisen hyvää työmaata.

Sattumalta erään lehtijutun seurauksena kävi ilmi, että Jyväskylässä olisi yksi tällainen esimerkillinen kohde. Sinne suuntasimmekin välittömästi. Kohde oli kiinnostava ja lajittelu toimi ihan hyvin. Silti oli vaikea ymmärtää, missä olivat ne kaikki erinomaiset kohteet, joista osahankkeemme olisi voinut ottaa oppia.

Myöhemmin hankkeen aikana muutama työmaa yllätti positiivisesti. Siitäkin huolimatta oli huomattavan liioiteltua väittää, että uudiskohteiden lajittelu toimisi ja olisi kunnossa.

Purkukohteet ovat ongelma

Purkukohteilta emme lähtökohtaisesti odottaneet paljoa. Olihan aiheesta kuulunut paljon negatiivista. Varsin pian kävi kuitenkin ilmi, että nimenomaan purku-urakoitsijoilla on suuri motivaatio lajitella jätteet hyvin. Hyvä syy jätteiden lajittelun kehittämiseen löytyy rahasta. Jos purku-urakoitsija mielii saada urakoistaan voittoa, ei jätteitä voi lajitella miten sattuu. Jätteet muodostavat merkittävän siivun purku-urakasta.

20180404_085353.jpg

Tämä käy hyvin järkeen kahdesta syystä. Ensinnäkin, uudiskohteessa syntyy jätettä murto-osa verrattuna purkukohteeseen. Näin ollen uudiskohteen jätekustannukset ovat murto-osa purkukohteen jätekustannuksista. Toiseksi, jätekustannusten osuus uudiskohteen tai purkukohteen urakan kokonaisbudjetista on hyvin erilainen. Jätteiden lajitteluun panostetaan huomattavasti enemmän, jos jätekustannusten osuus kokonaisurakasta on 50 % kuin jos niiden osuus on esimerkiksi alle 1 %.

Lienee silti niin, että purkukohteissakin on edelleen laaja kirjo monenlaisia lajittelukäytäntöjä ja silläkin saralla riittää runsaasti parannettavaa.

Materiaalina hyödyntäminen – työmaiden erot

Materiaalikierrätyksen kannalta on tietysti parempi, että purkukohteiden materiaalit saadaan uudiskohteita tehokkaammin kiertoon. Tai ainakin määrä on suurempi. Purkukohteissahan syntyy valtavia määriä jätettä.

Uudiskohteissa syntyy kuitenkin jossain määrin erityyppistä jätettä ja jätteen laatu on oletettavasti paljon parempaa kuin purkukohteiden, joten jätevirtana ei sekään ole merkityksetön. Yhdessä rakentamisesta ja purkamisesta syntyy todella huomattava jätevirta monenlaisia jätteitä, joista olisi hyvä saada paljon nykyistä enemmän jätettä hyödynnettyä.

Aihe on tärkeä. Ota kantaa, onko työmaiden lajittelu kehittynyt viime vuosina. Kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s