Matkakuulumiset

Heti alkuun kommentoin viimekertaista kirjoitustani: toisin kuin mainostin, ei kannellisia jätelavoja olekaan Helsingissä ihan niin paljoa. Kävin viikko takaperin paikan päällä ja jouduin toteamaan, että vaikka kannellisia lavoja on tullut katukuvaan, tyypillisin jätelava on edelleen perinteinen kanneton jätelava, myös Helsingissä. Itse asiaan. Kävimme toissa viikolla Jyväskylässä ja Lahdessa. Tarkoituksena oli tutustua muutamaan kohteeseen, joista voisi … Jatka artikkeliin Matkakuulumiset

Kallista kuormaa

Jos kanneton jätelava on pitkään samassa paikassa, on riskinä, että se sisältää lopulta huomattavissa määrin epätoivottua kuormaa. Ylimääräisellä kuormalla viittaan sellaiseen kuormaan, joka ei ole lavan tilaajan tarkoittamaa, mutta josta tämä kuitenkin joutuu maksamaan. Jos esimerkiksi lavalla oleviin jätteisiin kertyy lunta tai vettä, vaikuttaa tämä osaltaan jätteiden kokonaispainoon. Lumesta ja vedestä maksetaan yhtä lailla kuin … Jatka artikkeliin Kallista kuormaa

Kokemuksia purkutyömaalta

Pääsin tarkastelemaan rakennuksen purkamista ja purkujätteiden lajittelua joensuulaiselle purkutyömaalle. Purettavina kohteina oli kaksi yksikerroksista piharakennusta, jotka olivat aikoinaan toimineet asuinkäytössä. Sittemmin puiset rakennukset olivat päätyneet varsin huonoon jamaan. Rakennukset purettiin Romesa Oy:n toimesta. CIRCWASTE-hankkeen alusta alkaen olen kuullut monenlaisia näkemyksiä rakennus- ja purkujätteiden lajittelun tasosta Suomessa. Useampikin taho on todennut, että haasteet löytyvät nimenomaan purkamisen … Jatka artikkeliin Kokemuksia purkutyömaalta

Tehoaako pakko?

Käteeni tarttui viime perjantaina kiinnostava uutinen! Tekniikka & talous (21.4) kirjoitti, miten Helsinki ratkaisi ylimääräisten maamassojen sijoittamisongelmat. Kun työmailla syntyviä maamassoja ei enää vuonna 2011 voitu kuljettaa entiseen tapaan kaupungin rajojen ulkopuolelle, massoille jouduttiin pakon edessä keksimään käyttötarkoituksia omasta takaa. Ratkaisuna oli työmaiden välinen yhteistyö massojen kierrätyksessä sekä hyötykäyttö (esim. meluvallien rakentamisessa). Kiinnostavaa asiassa on … Jatka artikkeliin Tehoaako pakko?

Kiertotalous ja käytännön toimet

Hesarin pääkirjoituksessa käsiteltiin eilen (18.4.2017) kiertotaloutta. Käsite tuntuu olevan nyt kaikkien huulilla ja nousevan esille monissa – jopa yllättävissä – yhteyksissä. Tämä on pääosin oikein hyvä asia. Kiertotalous on erinomainen mahdollisuus ja tavoiteltava päämäärä. Joidenkin uusien käsitteiden ympärille syntyy erityistä pöhinää, ja kiertotalous taitaa olla juuri tällainen käsite. Varjopuolena näissä pöhinöissä on se, että tällaisten … Jatka artikkeliin Kiertotalous ja käytännön toimet

Muutama sana syntypaikkalajittelusta

Olen aiemmin kirjoittanut, että lajittelu jätteiden syntypaikalla on suositeltavin tapa erotella jätteet toisistaan. Tämä pätee myös rakennus- ja purkujätteisiin. Syntypaikkalajittelun onnistuminen on kiinni ihmisten viitseliäisyydestä ja siitä, kiinnitetäänkö lajitteluun ylipäätään huomiota. Viitseliäisyyden ja tiedostamisen lisäksi onnistuminen edellyttää lajiteltujen jätteiden väliaikaisen varastoinnin sietämistä kotona tai työmaalla. Oleellista on myös astioiden saavutettavuus – onko astia siedettävän etäisyyden … Jatka artikkeliin Muutama sana syntypaikkalajittelusta

Onko lajittelu kierrätystä?

Lajittelu ja kierrättäminen tuntuvat olevan arkipäivän käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Käsitteet menevätkin helposti sekaisin keskenään. Jos joku sanoo panostavansa kierrättämiseen, niin tämä luultavasti tarkoittaa suosivansa jätteiden lajittelua. Yhtä kaikki, tärkeintä on, että jätteitä uudelleenkäytetään ja kierrätetään, eikä ole tarvetta hiusten halkomiseen. Hankkeessamme pyrimme vaikuttamaan rakennus- ja purkujätteiden lajittelun sekä kierrättämisen edistämiseen. Lajittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä … Jatka artikkeliin Onko lajittelu kierrätystä?

Lajittelun haasteista

Kuten lajittelussa yleensä, rakennus- ja purkujätteiden lajittelu niiden syntypaikalla on kaikkein tehokkainta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri jätelajit laitettaisiin jo työmaalla suoraan eri astioihin. Mikäli syntypaikkalajittelua ei tehdä, lajittelu tehdään koneellisesti, jolloin se on hidasta, kallista ja aiheuttaa turhia päästöjä eikä lopputulos kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin syntypaikalla lajiteltaessa. Rakennus- ja purkujätteiden lajitteluun tai … Jatka artikkeliin Lajittelun haasteista

Alkuun

Jätteiden määrää on jo pidemmän aikaa pyritty vähentämään. Monilta osin tässä on onnistuttukin aimo harppauksin. Edellytyksenä jätteiden määrän vähentämiselle on muun muassa jätteiden tehokas lajittelu ja kierrättäminen. Paljon puhutaan myös kiertotaloudesta. Lyhykäisyydessään kiertotalous tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen käytössä pyritään minimoimaan materiaalihävikki. Kiertotaloudessa tuotteita ja tavaroita ei käytetä ainoastaan kerran, vaan niitä pyritään käyttämään mahdollisimman pitkään … Jatka artikkeliin Alkuun